Viikonloppu on tullut ja mennyt ja jos tilaisuus suo, kuulu siihen kiinteänä osana grillaus. Itsestäni grillauksessa ehdottomasti tärkeimpinä ovat erilaiset kastikkeet (joihin tässä jatkossa viitataan "sooseilla")  sekä kunnolliset valmistelut.

Soosit pitää tehdä aina päivä pari (ainakin) ennen grillausta. Omasta mielestäni soosit kehittyvät vielä jääkaapissa ja varsinkin tuliset mausteet tulevat paremmin esiin jos tavara viettää aikaa kylmässä. Tee siis kastikkeet viimeistään edellisenä päivänä, niin saat niistä kaiken irti.

Normaalin BBQ-soosiin tulee 2 sipulia, 2 dl kolajuomaa (itse suosin Dr. Pepperiä), 2 rkl worcestershire-kastiketta, 2 dl ketsuppia, 2 rkl viinietikkaa, chilijauhetta (pilkotut ovat luonnollisesti parempi vaihtoehto) ja suolaa. Ensin paistetaan sipulit niin että ne pehmenevät mutta eivät ovat erityisemmin väriä ja sitten vain heitetään muut aineet joukkoon ja keitellään miedolla lämmöllä kunnes seos on halutun paksuista. Helppoa ja takuu varmasti hyvää, tämän jälkeen ei enää halua käyttää valmiiksi marinoituja lihakönttejä.

Toinen yhtälailla hyvä kastike on olut-jalopeno-kastike, ja sen perusperiaate on sama. Tähän tulee muutama (oman maun mukaan) valkosipulin kynsi pilkottuna, 2,5 dl vaaleaa olutta (suosin Budweiseria), 1,25 dl viinietikkaa, 0,5 dl fariinisokeria, 2 rkl worcestershire-kastiketta, 1 rkl suolaa, cayanne-pippuria, chilijauhetta (tai pilkottua chiliä), 100g voita ja jalopenoja viipaleina, pari ruokalusikallista on hyvä määrä. Taas keitellään ja hyvä tulee.

Ennen grillausta laitan kulhoon oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria ja pyörittelen maustamattomat lihat siinä. Oliiviöljyn ansiosta liha ei ota kiinni grillin ritilälle ja suola sekä pippuri tuovat oman lisänsä ruokaan. Grillissä sitten glaseeraan edellämainituilla kastikkeilla. Käännä puolta ja levitän soosia paistetulle puolelle ja toistelen tätä operaatiota. Näin liha ei ole kyllästetty kastikkeella mutta se saa kuitenkin mukavan lisämaun.

Aikaa on vähän rajoitetusti joten en enempää kirjoittele, ensi kerralla vuorossa jotakin munakkaista ja lihan kypsyydestä jos aikaa riittää. Moro!

PS. Mukavaa saada palautetta ja tottakai blogin linkin saa laittaa oman bloginsa linkkilistalle. 

Vietin eilen melko huonounista yötä ja koska en muuta keksinyt, aloin katsella YouTubesta Jamie Oliverin kokkausvideoita. Olen suuri pastan (ja muutenkin italialaisen ruuan) ystävä joten Jamien itsetehty tagliatelle säväytti, ja niinpä tänään oli ohjelmassa pastan veivaaminen itse.

Jamien ohje oli melkoisen yksinkertainen, 100g jauhoja ja yksi kananmuna per syöjä. Tämän luulisi muistavan ilman muistiin kirjoitettua reseptiä. Aineet heitetään tehosekoittimeen ja pyöritetään kunnes kone "rohisee." Sitten koitetaan taikinaa, jos se on kostea, lisätään jauhoja ja pyöritetään; pastan pitäisi tulla koneesta kuin leivän murusina. Tämän jälkeen otetaan taikina työalustalle, vaivataan nopeasti kasaan ja valmistaudutaan veivaamaan taikinaa pastakoneen läpi.

Pastakoneen käyttö on amatöörille (tai ainakin minulle) hankalaa mutta kyllä siihenkin tuntuu tottuvan melko nopeasti, ja kun saa laitteen käyttöön jonkinlaisen otteen, syntyy pasta kädenkäänteessä. Sitten pastaa vain veivataan nyt niin kuin kuuluukin, en tunne olevani kauhen pätevä neuvomaan muita miten pastakonetta käytetään, eikä siinä laitteessa kyllä kovin montaa eri mahdollisuutta olekaan. Pastasta voi veivauksen jälkeen tehdä sitten mieleistänsä, itse tein tagliatellea Jamien innoittamana.

Katsokaa kun Jamie tekee, en minä jaksa kaikkea selittää kun videokin löytyy: http://www.youtube.com/watch?v=C0XVDpPBHho

Kun sain pastan valmiiksi, pilkoin parsakaalin huiput irti ja keitin pastan kera (vedessä luonnollisesti suolaa ja oliiviöljyä). Nopea keitto (pari minuuttia) ja valmis. Annokseen parsapastan päälle maun mukaan suolaa, pippuria, parmesania ja oliiviöljyä.

Itselläni taisi jäädä hieman jauhoista vajaaksi tuo pasta mutta muuten se oli oikein hyvää. Parsan, parmesaanin ja oliiviöljyn kanssa tosin kyllä söisi vaikka pikkukiviä joten eipä sen pastankaan silloin tarvitse niin hääviä olla. Ehkä tässä jonakin päivänä koitan uudelleen tuota pastantekoa, raportoin asiasta sitten.

Ciao!

Jos haluat keittää perunoita myöhemmin paistettavaksi, älä valitse jauhoista lajiketta. Se ei tule toimimaan. Ja jos haluat tehdä mangorahkaa, osta mangosi puolikkaita sokeriliemessä (siis tölkissä), älä tuoreena hedelmäosastolta, pääset helpommalla. Tänään menussa oli boeuf lyonnaise ja mangorahka.

Voin heti kärkeen suositella kaikille boeuf lyonnaisea, se on aivan uskomatonta ja konstailematonta. Siihen tarvitaan puolikiloa nautaa (ilmeisesti mikä tahansa osa käy), puoli kiloa perunoita, voita, sipuli, valkosipulinkynsi, suolaa, pippuria, viinietikkaa ja persiljaa. Perunat ja liha tulee ensin kypsentää ja leikata pienemmiksi, itse leikkasin perunat (tai olisin leikannut jos ne olisivat olleet keittämisen jälkeen vielä siinä kunnossa) ja keittolihan kimpaleet ohuiksi suikaleiksi (noin puoli senttiä, sentti per siivu). Samalla voi pieniä sipulin. Sitten vaan paistetaan ensin perunat värikkäiksi ja otetaan pois, sitten sipulit pehmeiksi (mutta ei värikkäiksi) ja otetaan pois ja lopuksi lihat ruskistetaan nopeasti. Kun lihat on ruskistettu, heitetään perunat ja sipuli joukkoon, murskataan valkosipulinkynsi sekaan ja lorautetaan ruokalusikallinen viinietikkaa vielä mukaan. Lopuksi koristellaan persiljalla ja voilá, bouef lyonnaise on valmis.

Ranskan pyttipannu on todella hyvää eikä mitenkään vaikea valmistaa. Aikaa se voi viedä (lähinnä tuo lihan kypsennys), mutta jos jääkaapissa sattuu lojumaan valmiina jotain naudanlihaa, voi sitä käyttää hyvin tähän. Silloin ruoanlaittoon ei kulu aikaa kuin puolisen tuntia (plus perunoiden kypsennyt) eikä keittiössä tarvitse kikkailla koko iltaa. Naudassa lyonelaisittain (näin se varmaan suomennetaan) eniten viehättää kuitenkin samanaikainen konstailemattomuus ja arvokkuus: se on kuin pyttipannua mutta kunnon liha tekee siitä ehkä hieman tyylikkäämmän. Myös viinietikan käyttö, joka ei minulle ole aiemmin juuri tullut mieleen, on ehkä sellainen niksi jota voi käyttää esimerkiksi tavallisen pyttipannun kanssa.

Mangorahka olikin sitten huomattavasti ärsyttävämpi kokemus. Voin aivan suoraa sanoa etten ole ihan hetkeen kuorimassa ja pilkkomassa mangoja, se on todella ärsyttävää touhua. Tähän tarvitaan kolmesta neljään mangoa, 2dl kermaa, 250g maitorahkaa, sokeria, vanilliinisokeria, sitruunamehua ja suklaarouhetta koristeluun. Ensin kuoritaan ja pienitään mangot sen kokoisiksi kuin tykkää (nakita tähän hommaan joku jos vain mahdollista on), itse pidin palat isoina. Sitten vatkataan kerma vaahdoksi, lisätään rahka ja mangopalat, sokerit ja sitruunamehu. Hyväähän tämä on, ei siitä pääse mihinkään, mutta mangojen kanssa puljaaminen ottaa aivoon. Kuorittu mango on käsissä jumalattoman liukas ja jos ei ole koko ajan tarkkana, on veitsi sormissa aivan varmasti. Harkitse siis tarkkaan josko vaikka haluatkin ostaa purkkimangoja.

Että tämmöistä tänään, ei kai tässä mitään.

PS. Olen saanut kommentin, kiitos siitä. Kuvia on kyllä ollut meininki laittaa mutta en ole vain muistanut. Sillälailla, koitan muistaa.

 Olen kyllästynyt syömään pelkkää kanaa, nuudeleita, tonnikalaa ja riisiä. Haluan vaihtelua, haluan oppia kokkaamaan. Osaan jo jonkun verran kokata, mutten arkena jaksa nähdä vaivaa ruuan eteen. Tähän haluan muutoksen. Tässä blogissa käyn läpi vaiheitani keittiössä, opettelen tekemään klassikkoruokia ja koetan myös hieman oudommat ruuat (Graalin maljana olkoon vaikka sianpääsyltty, olen aina halunnut tehdä ja syödä sitä). Ei kai tästä sen enempää.

Minä olen 24-vuotias opiskelija, jolla kesätöiden johdosta on taas rahaa laittaa ruokaa. Mitä tässä sen enempää jaarittelemaan, ruuasta tänne ollaan tultu lätisemään.

Tein eilen sian sisäfileettä uunissa, ohjeen siihen sain Hesarin verkkosivuilta. Aluksi pesin fileen (aika tarkkaan 600-grammaisen, sitä ohje pyysi) puhtaaksi marinadista ja kuivasin sen (marinoimatonta fileettä en minä ainakaan usein löydä ja jos löydä, on hintakin aivan järjetön). Ripottelin fileen pintaan suolaa ja mustapippuri noin teelusikallisen molempia. Tämän jälkeen sekoitin lasissa yhteen soijakastiketta, sinappia (Auran punaista), oliiviöljyä ja hunajaa ruokalusikallisen kutakin ja sivelin lihan päälle. Sen jälkeen uuniin uunivuoassa puoleksi tunniksi 175-asteeseen kypsymään, paistoaika voi olla pidempikin, sillä reseptissä painotettiin että lihan tulisi olla erityisen kypsää. Tällä välin tein lihaliemen lihaliemikuutiosta. Kun liha oli valmista, kaasin vuokaan purkin ruokakermaa ja noin desin lihalientä ja annoin olla uunissa vielä viitisen minuuttia.

Ihan alkuun lihaliemen olisi pitänyt olla stydimpää kuin mitä itse tein (keittelin varmaan likemmäs litran jostain kumman syystä) ja sitä olisi saanut olla vähemmän kastikkeena. Puolidesiä kunnollista lientä olisi toiminut hyvin. Muuten ruuassa ei ollut mitään valittamista, ei ainakaan minun standardeillani. Lihan kanssa tarjoilin keitettyjä perunoita, yksinkertaista ja hyvää.

Tänään illalla ajattelin tehdä Boeuf Lyonnaisea (ei muuten ole mitään käryä mitä tuo mahtaa tarkoittaa) pakastimesta lojuvasta naudan keittolihapaloista, reseptin löysin MTV3.fi:stä. Siihen asti morommoro.